Ordovikikauden joukkotuho oli joukkosukupuutto, joka tapahtui ordovikikauden lopulla 440 miljoonaa vuotta sitten. Elämää oli tuolloin lähinnä vain merissä, ja kaikista lajeista tuhoutui 85 prosenttia.[1]
Ordovikikauden joukkotuho johtui mahdollisesti ilmaston kylmenemisestä. Sen syytä ei tiedetä varmasti, mutta yhden teorian mukaan syynä oli Appalakkivuorten muodostuminen, minkä jälkeen niiden silikaattikiven rapautuminen olisi johtanut ilmastoa lämpimänä pitävän kasvihuonekaasu hiilidioksidin vähenemiseen ilmakehästä.[1] On myös esitetty, että hiilidioksidi väheni ilmakehästä kasvien määrän lisääntymisen myötä.[2]
Kylmenemisen seurauksena eteläisen pallonpuoliskon supermanner Gondwana peittyi mannerjäätikön alle, ja koska jäätiköihin oli sitoutunut vettä, merenpinta laski huomattavasti. Tämä vei monilta lajeilta elinympäristöt, tuhosi niiden lisääntymismahdollisuudet ja hävitti ravintoketjuja.[1] Kun meri sitten lämpeni uudelleen, tapahtui uusi sukupuuttoaalto, kun kylmään sopeutuneet lajit eivät menestyneetkään lämpimässä merivedessä.[2]
Kylmenemisteorian sijaan tutkijat ovat esittäneet myös joitain vaihtoehtoisia teorioita. Erään teorian mukaan merielämän tappoi jokin myrkyllinen metalli, joka liukeni veteen. Toisen teorian mukaan supernovan lähettämä gammasäteily teki reiän otsonikerrokseen, mikä päästi tappavaa ultraviolettisäteilyä Maan pinnalle. Myös tulivuoritoimintaa on esitetty joukkotuhon syyksi.[1]